Esittelyni liikkumisen kautta
Haluan hieman kertoa itsestäni. Koska olen juuri valmistunut liikuntaneuvojaksi ja personal traineriksi, kerron omasta henkilöhistoriastani liikunnan harrastamisen kautta, sekä miten suhteeni liikkumiseen on kehittynyt tähän hetkeen mennessä.
En ole koskaan varsinaisesti harrastanut tavoitteellisesti mitään lajia, mikä tuntuu välillä olevan melko harvinaista liikunta-alalla. Olen kuitenkin aina tykännyt liikkumisesta. Toki on ollut ajanjaksoja, jolloin on tullut liikuttua vähemmän.
Olen kiitollinen vanhemmilleni, että he ovat ylläpitäneet lapsuuden perheessäni liikunnallista elämäntapaa. Meillä on kotona liikuttu paljon ja se on tuntunut aina luontevalta. Myös arkiliikkuminen, kuten työmatkapyöräily on ollut osa elämää lapsuuden kodissani ja myöhemmin omassa elämässäni.
Lapsena tykkäsin liikkua luonnossa ja siihen oli mahdollisuus! Pääsin melkein kotipihasta hiihtämään Helsingin Pitkäkosken maisemiin. Opin myös jo pienenä luistelemaan pihapiiriimme jäädytetyllä kentällä. Edelleenkin luonnossa liikkuminen on tärkeää. Kuvassa olemme lasten kanssa tutkimassa puita metsässä.
Ohjatun liikunnan muistan aloittaneeni suunnilleen 10 vuotiaana, jolloin menin modernin tanssin tunneille. Sitä ennen kyllä muistan käyneeni äitini kanssa äiti-lapsi jumpassa. Samoihin aikoihin aloitin myös muutaman vuoden kestäneen karaten harrastamisen. Tykkäsin molemmista lajeista, mutta jostain syistä ne jäivät.
Ehkä oli kiire kokeilla jotain uusia juttuja, sillä menin teini-iän kynnyksellä jazz-tanssiin ja aerobiciin. Näiden lisäksi halusin kokeilla uusia tanssilajeja, joten päädyin kokeilemaan myös itämaista tanssia, josta tulikin pitkäaikainen suosikkini! Kävin itämaisen tanssin tunneilla yhteensä yli 10 vuotta. En tarkkaan osaa sanoa, miksi lajista tuli suosikkini, mutta edelleen nautin lajista.
Kokeilin kaikenlaisia tanssilajeja, kuten afroa ja salsaa. Myöhemmin aikuisena olen käynyt myös mm. flamencotunneilla ja Bollywood-tanssissa.
Tärkeimpiä hetkiä tanssin parissa oli päätyminen japanilaisen butō tanssin pariin aikuisena.
Tanssi on siis ollut minulle sopivaa liikkumista. Olen ammatiltani myös kuvataiteilija ja ollut aktiivinen harrastajamuusikko. Tanssi on minulle syvällistä taiteellista ilmaisua, jonka vuoksi se on varmaan tuntunut niin luontevalta!
Tutustuin teini-iässä myös joogaan ja tykästyin siihen todella paljon. Silloin 1990-luvulla Suomessa oli tarjolla astangajoogaa ja hathajoogaa, joista molemmista pidin. Jooga onkin ollut osa elämääni tuolta asti. Joskus isommin, joskus pienemmin. Joogaohjaajaksihan olen valmistunut vasta vuonna 2025 Shaktajoogakoulun ohjaajakoulutuksesta.
Joogalla on tärkeä rooli elämässäni. Koen sen olevan iso tekijä omassa hermoston tasapainossa ja kokonaisvaltaisen terveyden kannalta.
Kuntosalitreenaamista pidin yli 30-vuotiaaksi asti todella turhana ja typeränä. Olin kyllä käynyt sitä kokeilemassa, mutta en ollut innostunut. Sain silloiselta työpaikalta liikuntaetua, jolle en meinannut keksiä mitään käyttöä. Päädyin lopulta aikapaineessa kokeilemaan läheistä kuntosalia ja personal trainer -palvelua. Mielikuvani muuttuivat salitreenaamisesta kokonaan: se olikin kivaa ja palkitsevaa!! Lihaskuntoharjoittelua tuli mahtava olo ja tuloksiakin tuli aika helposti siihen aikaan.
Sittemmin lihaskuntoharjoittelua on tullut tehtyä välillä tavoitteellisemmin, välillä taas tosi rennosti, mutta aina kuitenkin viikottain.
Olen aika iloinen, että nyt pystyn jo luontevasti ohjaamaan ihmisiä saliharjoittelun ja muun lihaskuntotreenaamisen pariin!
Tässä pääpiirteissään omaa liikuntahistoriaa. Esittelen siellä joogaa, joka on todella paljon muutakin kuin liikuntaa. Se on sisäinen harjoitus ja meditaatiota. Kerron myös tanssista, joka on taidetta parhaimmillaan, kehollista ilmaisua ja purkamista.
Minkälainen sinun historia liikkumisen parissa on? Haluaisitko jeesiä liikkumisesi suunnitteluun?